7.4.2025 Kaiken ikäisten helsinkiläisten liikkumista on tuettava – resepti liikkuvampaan Helsinkiin
Matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, kuten ulkokuntosaleja, palloilukenttiä, hiihtolatuja ja luistelukenttiä tulee olla saatavailla ympäri Helsinkiä. Kaupungin tulee pitää näistä hyvää huolta ja liikuntapaikat tulee olla helposti saavutettavissa.
Lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus vähintään yhteen liikuntaharrastukseen perheen taloustilanteesta riippumatta. Myös koulupäivien jälkeistä harrastustoimintaa on kehitettävä niin, että harrastuksmahdollisuuksia saataisiin nykyistä enemmän koulupäivien yhteyteen.
Lähiluontoa tulee vaalia, koska metsät ja puistot lenkkipolkuineen ovat todella merkityksellisiä lähiliikunta- ja ulkoilupaikkoja kaiken ikäisille.
Yhteisöllisiä liikuntamuotoja on kehitettävä yhteistyössä urheiluseurojen kanssa, koska yhdessä liikkuminen tuo monelle merkityksellisiä yhteisöjä.
Laadukkaita ja monipuolisia leikkipuistoja tulee olla jokaisella alueella, koska leikkipuistot ovat parhaita paikkoja perheiden yhteiseen liikkumiseen.
27.3.2025 Millaisia muutoksia varhaiskasvatuksen ammattilaisten mielestä alalle kaivattaisiin?
Olen koulutukseltani varhaiskasvatuksen opettaja ja haluan näissä vaaleissa pitää ääntä varhaiskasvatuksen puolesta. Peruskoulutus tuntuu puhuttavan kaikkia, mutta varhaiskasvatus jää aivan liian usein sen jalkoihin.
Mulle on poliitikkona tärkeää kuunnella niitä, jotka on kunkin alan ammattilaisia. Kysyin täällä Instagramissa varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä siitä, millaisia muutoksia heidän mielestään alalle kaivattaisiin.
Vastausten anti on yksiselitteinen. Alan työoloja on parannettava aktiivisesti ja ryhmäkokoja on maltillistettava. Samoin pätevien varhaiskasvatuksen opettajien palkkatason tulee korreloida sen kanssa, että työhön vaaditaan korkeakoulututkinto. Myös sijaiskäytäntöä tulee selkeyttää, jotta arki päiväkodeissa voisi rullata mahdollisimman hyvin. Perheiden tulee lisäksi voida valita myös yksityinen vaihtoehto ja tähän Helsingin tulee tarjota palveluseteli, jotta kaikilla olisi valinnanmahdollisuus.
Varhaiskasvatus on kaiken perusta ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulee satsata niin täällä Helsingissä kuin koko maassa. Ei unohdeta meidän kaikkein pienimpiä ja niitä, jotka heidän eteensä työskentelevät jokaisena päivänä.
19.3.2025 Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää – koulutukseen panostaminen vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta
Tasa-arvon eri muodoista erityisesti koulutuksen tasa-arvo on minulle erittäin rakas arvo. Kirjoitin tammikuussa 2024 julkaistun maisterintutkielmanikin tähän pohjaten. Siinä tutkin kokoomuksen ja SDP:n koulutuspoliittisten vaikuttajien näkemyksiä koulutuksen tasa-arvosta yliopistojen opiskelijavalintauudistuksessa.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisten instituutioiden, kuten peruskoulun ja alueellisesti kattavan korkeakoulutusjärjestelmän kantama tasa-arvoajatus lähtee siitä, että yksilöiden tausta ei saisi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa hankkia koulutus ja hyötyä tästä.
Perhetaustalla on kuitenkin nähty olevan yhteys myös opintomenestykseen, koska korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat pärjänneet keskimäärin paremmin koulussa kuin matalasti koulutettujen vanhempien lapset.
Koulutuksen eriarvoistuminen on aina osa laajempaa yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä ja siksi on tärkeää muistaa, että Suomessa yhteiskunnan tasolla tapahtuvaa eriarvoistumisprosessia ja koulutuksen eriarvoistumista ei voida erottaa toisistaan.
Suomessa vallitsee kansallisesti sellainen tilanne, jossa yhtäältä koulutuksellisen tasa-arvon taustatekijät eriytyvät, opiskelijapohjan segregaatio lisääntyy oppilaitosten välillä ja toisaalta oppimisen taustatekijöiden merkitys osaamiselle näyttäytyy entistä suurempana.
Koulutuksen voi kuitenkin samalla nähdä myös ratkaisuna tähän laajempaan eriarvoistumiskehitykseen. Tasa-arvoisesti saavutettava koulutus nimittäin voidaan nähdä yhtenä kaikkein vahvimmista keinoista lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Vaikka koulutus saattaa vahvistaa luokkaeroja, oppimisen ja omatunnon paikkana se voi myös haastaa sosiaaliset luokat ja epäoikeudenmukaisuuden.
Panostamalla koulutukseen, panostamme samalla myös yhdenvertaisempaa yhteiskuntaan. Suomalaisen koulutusjärjestelmän tulee myös jatkossa pystyä antamaan yhtäläiset eväät jokaiselle omien unelmien tavoitteluun.
13.3.2025 Hyvää varhaiskasvatuspäivää!
Varhaiskasvatus on niin paljon enemmän kuin lapsen hoitamista vanhempien ollessa töissä. Se on lasten kasvun, oppimisen sekä sosiaalisten ja motoristen taitojen tukemista turvallisessa ja innostavassa ympäristössä. Lapset pääsevät tutkimaan ja leikkimään, oppimaan ja oivaltamaan.
Varhaiskasvatuksessa lapsi pääsee osaksi laadukasta pedagogiikkaa, jonka suunnittelemisesta ja toteuttamisesta vastaa koulutettu henkilöstö, jotka ovat myös turvallisia aikuisia pienten lasten elämässä. Turvallisia aikuisia ei lasten elämässä voi olla liikaa. Tästäkin syystä henkilöstön työoloihin tulee panostaa, jotta ammattilaiset saadaan pidettyä alalla.
Panostamalla varhaiskasvatukseen nyt, panostamme samalla tulevaisuuteen.
Kiitos kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, teette korvaamattoman tärkeää työtä jokaikinen päivä.
12.3.2025 Helsinkiin tarvitaan pieniä päiväkotiyksiköitä jättipäiväkotien sijaan
Helsingissä tulee jättipäiväkotien sijaan keskittyä jatkossa rakentamaan pienempiä päiväkotiyksiköitä. Suuret päiväkodit voivat luoda niin lasten kuin henkilöstön päiviin aivan turhaa hektisyyttä ja kiireen tuntua.
Tilat ovat usein kortilla ja päivät siirtymineen on aikataulutettu tarkkaan arjen sujumiseksi. Lasten elämän ei vielä päiväkodissa tarvitse olla tarkkaan kellotettua ilman joustovaraa.
Keskimäärin pienten päiväkotien edut ovat kiistattomat. Ne tarjoavat kodikkaan ja keskimäärin rauhallisemman ympäristön, jossa lapsilla on helpommin mahdollisuus luoda läheisiä ystävyyssuhteita toisiinsa.
Myös henkilökunta oppii tuntemaan paremmin muidenkin ryhmien lapset ja näiden yksilölliset tarpeet. Tämä osaltaan edistää lasten emotionaalista turvallisuuden tunnetta.
Tiloilla on suuri vaikutus lasten päivittäisiin rutiineihin. Helsingin tulee priorisoida sekä lasten että henkilöstön hyvinvointia ja panostaa pieniin päiväkotiyksiköihin. Ne tukevat keskimäärin jättipäiväkoteja paremmin koettua yhteisöllisyyden tunnetta.
5.3.2025 4 askelta kohti hyvinvoivaa peruskoulua
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus turvalliseen lähikouluun, jossa on tarjolla laadukasta opetusta On jokaisen etu, että koulutus on laadukasta jokaisessa helsinkiläisessä koulussa. Koulusegregaatioon ja oppimistulosten eriytymiseen tulee puuttua päättäväisin toimin. Laadin neljä toimenpide-ehdotusta kohti hyvinvoivaa peruskoulua.
Lisää painotettua opetusta eri alueiden kouluihin
Painotettua opetusta tulee lisätä eri alueiden kouluihin. Lisäämällä painotettua opetusta eri kouluihin pystyisimme tarjoamaan useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden painotettuun opetukseen. Samalla koulushoppailun tarve vähentyisi, jos tarjontaa olisi omalla alueella, parhaimmassa tapauksessa lähikoulussa.
Ryhmäkoot kuriin
Opetusryhmien koolle tulee asettaa yläraja, koska muuten ne paisuvat kuin pullataikina. Rajan asettaminen helpottaisi työrauhan syntymistä luokassa ja antaisi opettajille paremmat mahdollisuudet huomioida kaikki oppilaat myös mahdollisine tuen tarpeineen. Tässä tulisi huomioida myös lasten ikä ja oppiaine. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä yksilöllisen avun ja tuen tarve voi olla keskimäärin suurempi kuin joissain muissa oppiaineissa. Näillä oppitunneilla ryhmäkokoihin tulee siis kiinnittää aivan erityistä huomiota.
Lisää ennaltaehkäiseviä toimia kouluihin
Koulurauha puhututtaa tällä hetkellä paljon. Sen säilyttämiseksi tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin. Tällaisia keinoja ovat muun muassa nuorten mielenterveyspalveluihin panostaminen, yksilöllisen tuen tarjoaminen, koulun ja kodin välisen yhteistyön tiivistäminen sekä varhainen puuttuminen. Lisäksi lasten ja nuorten kanssa tulee käydä läpi, millaisia seuraamuksia millaisellakin toiminnalla voi olla. Ennaltaehkäisevillä toimilla on yleensä positiivisessa mielessä kauaskantoisia vaikutuksia
Opettajille on annettava työrauha keskittyä olennaisimpaan
Opettajille tulee antaa tilaa ja mahdollisuus keskittyä työnsä ytimeen eli opetustyöhön sekä lapsiin ja nuoriin. Valtakunnan tasolta jatkuvasti tulevat erilaiset säädökset ja toiveet uusista oppiaineista milloin mihinkin aihealueeseen eivät välttämättä hyvästä tahdosta huolimatta helpota opettajien työtä, vaan välillä päin vastoin. Meillä on loistava perusopetussunnitelma, johon sisältyy jo lukuisia asioita. Esimerkiksi tunnetaitoja harjoitellaan koulussa jatkuvasti koulupäivien aikana ilman, että niille tarvitsee olla omaa oppiainetta. Opettajien autonomiaa tulee kunnioittaa ja heille tulee antaa tilaa toteuttaa pedagogista visiotaan opetussuunnitelman puitteissa. He ovat alan todellisia ammattilaisia.
28.2.2025 Allekirjoitin lähimetsäsitoumuksen
Lähimetsät ovat helsinkiläisille tärkeitä virkistysalueita ja tarjoavat loistavan ympäristön monipuolisen liikunnan harjoittamiseen kaiken ikäisille. Metsässä liikkuminen edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
Lähimetsät ovat tärkeitä perheiden yhteisten ulkoiluseikkailujen kohteita. Lähimetsillä on myös valtava merkitys lasten luontosuhteen rakentumiselle.
Kivien, kantojen ja puunrunkojen päälle kiipeily ja niiden yli hyppiminen auttavat kehittämään lasten tärkeitä motorisia taitoja. Metsässä liikkuminen kehittää myös mielikuvitusta.
12.2.2025 5 askelta kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta
Euro varhaiskasvatukseen tulee moninkertaisena takaisin. Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Sen tulee toteutua jokaisella alueella ja jokaisessa päiväkodissa. Laadin listan viidestä toimenpide-ehdotuksesta laadukkaampaan varhaiskasvatukseen.
Pienempiä päiväkotiyksiköitä
Uusia päiväkoteja rakentaessa tulisi nykyisen jättipäiväkotitrendin sijasta rakentaa pienempiä yksiköitä. Suuret päiväkotiyksiköt voivat luoda niin lasten kuin henkilöstön päiviin aivan turhaa hektisyyttä ja kiireen tuntua. Pienemmissä yksiköissä päivät on helpompi rauhoittaa ja tällöin myös henkilöstö oppii tuntemaan kaikki yksikön lapset myös eri ryhmistä.
Kohtuullisempia ryhmäkokoja
Ryhmäkokojen tulee pysyä maltillisina. Se on ennen kaikkea lasten turvallisuuden ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen kannalta keskeistä. Pienemmät ryhmäkoot auttavat lapsia muodostamaan keskinäisiä ystävyyssuhteita. Maltilliset ryhmäkoot myös helpottavat varhaiskasvatuksen opettajien työtä – jotta he pystyvät toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa.
Lisätään varhaiskasvatuksen osallistumisastetta
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäävät usein juuri ne lapset, jotka hyötyisivät siitä kaikkein eniten. Esimerkki tällaisesta ryhmästä on maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset. Varhaiskasvatuksessa opitaan merkittäviä taitoja esiopetusta ja myöhempää koulupolkua ajatellen. Tällaisia taitoja ovat muun muassa suomen kielen sekä motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. Perheitä tulee kaupungin toimesta ohjata osallistumaan varhaiskasvatukseen.
Henkilöstön työoloja on parannettava aktiivisesti
Jotta laadukas varhaiskasvatus voi toteutua, tulee Helsingin panostaa henkilöstön saatavuuteen ja hyvään koulutustasoon. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, vaan työoloihin on panostettava, jotta osaava henkilöstö saadaan pidettyä alalla. Esimerkiksi henkilöstön kunnollisiin työvaatteisiin tulee kaupungin panostaa. Henkilöstövaje heijastuu henkilöstön työhyvinvointiin ja lasten päiväkotiarjen rutiineihin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee maailman tärkeintä työtä ja sen tulee näkyä päätöksenteossa.
Perheillä on oltava oikeus valita myös yksityinen varhaiskasvatuspaikka
Jokaisella perheellä on yksilölliset tarpeet. Yksityiset päiväkodit tarjoavat perheiden elämäntilanteisiin joustavampia ratkaisuja esimerkiksi aukioloaikojen, toimintakielen ja pedagogisten painotusten osalta: tällaisia ovat esimerkiksi liikunta, musiikki ja luonnossa liikkuminen. Yksityiset toimijat myös täydentävät Helsingin palveluverkkoa ja tarjoavat perheille valinnan mahdollisuuden. Helsingin tulee tarjota tähän palveluseteli, jotta valinnanvapaus on kaikkien perheiden oikeus tulotasosta riippumatta.
30.1.2025 Koulusegregaatio on uhka suomalaiselle koulutusjärjestelmälle
Koulusegragaatio on uhka koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Negatiivisesti valikoituvien koulujen kokema pudotus on huomattavasti suurempi kuin toisen pään kokema noste. Helsingissä segregaatio näkyy erityisesti itäisen Helsingin ja eteläisen Helsingin koulujen välillä.
Mitään yhtä ratkaisuja koulusegregaation kitkemiseksi ei valitettavasti ole olemassa, jos sellainen olisi, asia olisi jo ratkaistu. Erilaisia kohdennettuja taloudellisia avustuksia on tehty, mutta ne ei eivät yksinään riitä.
Muutamia hyviä keinoja voisivat olla edellä mainitun lisäksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen, kasvatus- ja opetustyön vetovoimaisuuden lisääminen, kodin ja koulun yhteistyöhön panostaminen, opettajien työolojen parantaminen, painotetun opetuksen lisääminen eri alueille eri kouluihin sekä oppilaaksiottoalueiden tarkastelu kuitenkin niin, että lapsilla säilyy oikeus lähikouluun.
Ongelma on varsin moninainen ja osa laajempaa yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä. Uskon kuitenkin, että segregaatiota on mahdollista kitkeä riittävällä tahtotilalla.
22.12.2024 Kiire on mielentila, jota voi oppia hallitsemaan
Tunne kiireestä värittää etenkin nuorten aikuisten ihmissuhteita. Joka kohtaamisessa päivitellään kiirettä, sitä jopa ihannoidaan.
Tuon harmittomalta vaikuttavan ilmauksen sisällä kytee kuitenkin suuri ongelma: kiire passivoi ihmissuhteita tai vähintään vaikuttaa niihin kielteisesti. Kiire saa priorisoimaan muita asioita, ja sosiaaliset suhteet jäävät listan häntäpäähän. Samalla kuvitellaan myös muiden olevan kiireisiä, minkä takia jätetään ottamatta yhteyttä heihin. Ei haluta häiritä, jos toisella sattuukin olemaan kiire.
Kiire-sanan viljely passivoi kanssakäymisen ja saa käpertymään omaan arkiseen kuplaan. Oikeasti kiire on vain mielentila, jota voi halutessaan oppia hallitsemaan. Sosiaaliset suhteet ovat valtava voimavara vauhdikkaan arjen keskellä, ja ne pitää priorisoida korkealle. Viime kädessä kysymys on aikatauluttamisesta ja priorisoimisesta. Vaalitaan ihmissuhteita eikä vain oleteta muiden kiirettä.
15.12.2024 Opettajien autonomiaa pitää kunnioittaa
Opettajien autonomia on keskeinen osa toimivaa koulutusjärjestelmää. Autonomialla tarkoitetaan opettajien vapautta toteuttaa opetusta tekemällä itsenäisiä ratkaisuja ammatietiikkansa pohjalta. Autonomia takaa opettajille mahdollisuuden soveltaa pedagogista visiotaan tarkoituksenmukaisella tavalla opetussunnitelman puitteissa. He tuntevat parhaiten omat oppilaansa ja näiden yksilölliset tarpeet.
Viime aikoina valtakunnan politiikassakin on puhuttu paljon opettajien työrauhan takaamisesta. Tämä kaunis ajatus kuitenkin usein kääntyy päälaelleen. Uudet valtakunnalliset ja kunnalliset säädökset ja kokeilut usein vain rikkovat opettajien työrauhaa vaikeuttaen heidän työtään. Tällaisista voi mainita esimerkkeinä kiusaamisvilkut ja kännykkäkieltokeskustelut. Monilla opettajilla on jo valmiiksi toimivia käytäntöjä ja he saattavat kokea, että ylhäältä päin tulevat uudistukset eivät osoita kunnioitusta heidän autonomiaansa kohtaan.
Kunnioittamalla opettajien autonomiaa osoitamme näille ammattilaisille kunnioitusta heidän tekemäänsä työtä ja asiantuntijuuttaan kohtaan. He ovat pedagogiikan ammattilaisia.
28.11.2024 Helsingin kaupunginvaltuusto on nimittänyt minut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaoston jäseneksi lopuksi valtuustokaudeksi
Kiitän luottamuksesta ja lähden innolla rakentamaan Helsingistä liikkuvampaa kaupunkia, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa ja löytää ilo liikuntaa kohtaan.
Tuoreiden tänä syksynä julkaistujen Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vain alle puolet helsinkiläisistä lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan. Vaikka liikkuminen ja ohjattuun liikunnan harrastustoimintaan osallistuminen on viime vuosina yleistynyt, on kuitenkin erot liikkumisessa näyttäneet kasvaneen esimerkiksi sukupuolen, syntyperän ja perheen koetun taloudellisen tilanteet mukaan. Eriytyminen näyttää alkavan jo varhaisessa iässä.
Meidän tulee Helsingissä miettiä konkreettisia keinoja, miten saisimme näitä jo ensimmäisillä vuosiluokilla vähemmän liikkuvia lapsia innostettua liikunnan pariin sekä motivoitua perheitä liikkumaan yhdessä. Liikunnan harrastaminen ei myöskään saa olla eriyttävä taloudellinen kysymys, vaan jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus löytää itseään inspiroiva ja motivoiva liikuntaharrastus.
Liikunnalla on valtavan suuri yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja myös oppimiseen. Liikunnan tukitoimien kohdentaminen niitä tarvitseville voisi myös auttaa omalta osaltaan ratkaisemaan kouluissa esiintyvää levottomuutta ja keskittymiseen liittyviä haasteita sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Keho ja mieli ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa.
Helsingin tulee kaupunkina kannustaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään liikkumaan sekä tehdä harrastamisesta mahdollisimman helppoa ja innostavaa.
20.11.24 Hyvää lapsen oikeuksien päivää
Tämän vuoden teema on itselleni hyvin tärkeä – lapsella on oikeus oppimiseen.
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus saada laadukasta opetusta taustastaan, sukupuolestaan, koulustaan ja terveydentilastaan riippumatta. Lapsella on oltava oikeus myös riittävään oppimisen tukeen jo varhaisessa vaiheessa. Meidän aikuisten tehtävänä on varmistaa, että kukaan ei tipu kelkasta. Heikentyneet PISA-tulokset ja kasvavat erot parhaiten ja heikoiten pärjäävien välillä osoittavat, että meidän tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota.
On hyvä muistaa, että oppimista tapahtuu myös muuallakin kuin koulussa ja päiväkodissa, sitä tapahtuu jokaisena päivänä kaikkialla kaikissa tilanteissa. Lapsilla tulee olla oikeus ihmetellä, kysyä ja kyseenalaistaa ja saada vastauksia kysymyksiinsä. Toimitaan heille innostavina esimerkkeinä.
27.10.2024 Lastenhoitoavun lakkauttaminen uhkaa jättää perheet pulaan
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tarjonnut perheille edullista tilapäistä lastenhoitoapua jo 50 vuoden ajan. Nyt tämä tärkeä palvelu aiotaan lakkauttaa melkein koko Suomessa. Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla toiminta uhkaa päättyä vuoden lopussa. Matalan kynnyksen kohtuuhintainen palvelu on ollut äärimmäisen tärkeä etenkin sellaisille perheille, joilla ei ole lähellä tukiverkostoja.
Alueellista rahoitusta on leikattu niin paljon, ettei toimintaa ole kannattavaa jatkaa. Palvelun lopettaminen on märkä rätti apua tarvitseville perheille ja työnsä menettäville lastenhoitajille. Helsingissä on löydettävä nopeasti ratkaisuja siihen, miten tämä perheille tärkeä palvelu saadaan jatkumaan. Se on pieni hinta perheystävällisestä kaupungista.